Joulun jälkeen....

Aika on mennyt ehkä nopeimmin nyt täällä kotimaassa jos verrataan koko reissuun. Tällä hetkellä on aika hassu fiilis matkasta. Tuntuu kuin se olisi ollut kokonaan unta tai että siitä on aikaa monta vuotta :) Ihan hassua. Kaikki reissussa otetut "epäonnistuneilta" näyttäneet valokuvatkin alkavat näyttää ihan hyviltä :) Ikävä siis on takaisin..

Nyt on kuitenkin jo joulu miltei ohi ja täytyy valmistautua ottamaan uutta vuotta vastaan. Joulu vietettiin Pertun kanssa kumpaisenkin kotona. Välimatkaa on kuitenkin vain 10 kilometriä, joten ei paha :) Kiltistikin oltiin näköjään oltu, sen verran tuli lahjoja :) Sellaiseen odotettuun joulutunnelmaan oli silti hyvin hankala päästä. Suureksi osin siksi, koska lunta ei paljoa maassa ollut ja koko joulu tuli niin yllättäen, kuitenkin, joten ei siinä kerennyt paljon mitään miettimään :)

Nyt kun ollaan kotiuduttu jo paremmin, niin ollaan lisäilty niitä lupaamiamme matkakuvia tuonne albumiin. Ja lisäillään varmaan vielä jonkun aikaa, joten jos satutte vilkaisemaan tätä blogia, niin käykää kurkkaamassa myös kuvia :) Yhteensä kuvia tuli räpsittyä koko reissun aikana joku 4000-5000 :D Eilen sitten yritin niistä valita ne parhaat teetätettäväksi ja voin sanoa, että aikaa meni oikeastaan koko päivä :) Yhteensä valitsin noin 350 kuvaa, vain :)

Mutta siis Oikein Hyvää Uutta Vuotta!

Päivä 73: Bangkok - Helsinki

Täällä sitä nyt ollaan turvallisesti Suomen maaperällä. Lento meni ihan hyvin ja saatiin jopa nukuttua muutama tunti. Silti väsymys painaa ja tietää sen, että illalla ollaan varmaan ihan kuoleman väsyneitä. Lento kesti 10 h 20 min, j0ka on siis tunnin pidempi kuin menomatkalla.

Otettiin sitten paikallisbussi lentokentältä tänne rautatieasemalla. Tänne päästyämme käytiin heti ensimmäiseksi ostamassa junaliput klo 10.00 lähtevään junaan. Nyt sitten chillailllaan Helsingin hienolla rautatieasemalla ja odotellaan. Täytyy kyllä myöntää, että ainakin itselle tuli hieman ikävä jo Thaimaata kun astuttiin ulos lentokoneesta. Lähinnä sitä aurinkoa ja lämpöä, kun taas Suomessa on aivan vastakohtainen sää. Mutta siis, erittäin mukavaa tulla takaisin kotiin ja pikku hiljaa alkaa se "oikea" joulufiiliskin löytymään, kunhan pääsee ensin jouluostoksille :D

Laitellaan tässä muutaman päivän sisällä uusia kuvia tuonne matka-albumiin, mutta ilmoitellaan siita sitten erikseen. Kiitokset vielä vain kovasti kun olette jaksaneet käydä lukemassa ja kommentoimassa blogiamme :) Ihan kaikille ei kylla valitettavasti nyt laitettu korttia matkan varrelta, mutta sitäkin suuremmalla syyllä TE KAIKKI olitte koko ajan meidän mielessä :)

Paiva 72: Hyvasti Thaimaa!

Viimeisia tunteja vietellaan taalla Bangkokin kaupungissa ja Thaimaassa yleensakin. Viimeiset tuliaiset on ostettu ja kamat pakattu lahtovalmiiksi. Lento lahtee vajaan viiden tunnin kuluttua, ja tunnin paasta lahdetaan suunnistamaan kohti lentokenttaa, jonne taksimatka kestanee noin tunnin. Helsingissa ollaan noin 06.40 aamulla (Suomen aikaa) josta matka jatkuu kymmenen junalla joensuuhun, jos suunnitelmat pitavat. Eli iltapaivalla ollaan jo astuttu kotikynnyksen yli. Yli kymmenen viikkoa ollaan oltu poissa joten voidaan kylla myontaa etta ihan mukava on tulla takaisin :)

Kiitoksia kaikille ketka ovat matkaamme taman blogin kautta seuranneet ja toivotaan turvallista ja mukavaa kotimatkaa meille. Blogitekstejakin tuli juuri nyt tayteen tasan sata. Viela viimeiset kirjoitukset kotoa, ennenkun blogi sulkeutuu. Tekstit jaavat kuitenkin kaikkien luettavaksi, jos joku haluaa seikkalujamme muistella. Mutta nyt: Sawa di khap!

Paiva 71: Bangkok

Huhhuijjaa! Ensimmainen shoppailu paiva takana ja toinen edessa :) Aamulla herattiin tekstiviestiin, joka oli hollantilaiselta ystavaltamme Tessalta. Han oli juuri saapunut kanttis hotellimme, eli siis samaan hotelliin meidan kanssa. Sittenpa aamupalan merkeissa kello yhdeksan aikoihin nahtiin taas ja kerrottiin kuulumisia. Tosi kiva oli kuulla Paista ja Chiang Raista, eli paikoista, jotka meilta nyt jai seuraavalle Thaimaan reissulle ;)

Siitapa sitten Pertun kanssa lahdettin etenemaan ja otettiin mittaritaksi viikonloppumarkkinoille. Reippaan vartin paasta oltiinkin jo suuren ihmisjoukon keskella markkinakojujen aarella. Muutama tunti vierahti melko nopeasti ja mukaan tarttui tuliaisia kotiin viemisiksi :) Siita sitten iltapaivan puolella mentiin skytrainin kyydilla suurten ostoskeskusten aarelle. Ihan ensimmaiseksi kylla kaytiin syomassa Subwayssa terveelliset patongit :D ja sitten lahdettiin suunnistamaan kohti MBK:ta (7 kerroksinen ostari, todella halpa muiden kalliiden ostareiden vierella). Siellapa sitten vietettiinkin loppupaiva. Jotain loytyi itsellekin, mutta lahinna tuliaisia osteltiin. Kellon lahestyessa seitsemaa otettiin taksi kohti Khao Sania ja siita sitten jatkettiin jalan kohti hotellia.

Nyt sitten ollaan otettu ihan rennosti tassa pari tuntia ja ehkapa kohta mennaan thai hierontaan, viela kun se on mahdollista. Mutta siis, viimeinen kokonainen yo taalla Thaimaassa. Seuraava vietetaankin sitten ei niin mukavasti lentokoneessa :p Mutta miettikaa nyt, paiva 71!!! :)

Huomenna jatkuu....

Paiva 70: Ko Chang - Bangkok

Niin se aika vaan vierahti etiapain ja paratiisisaari jai taakse. Aamulla herailtiin siina kahdeksan aikoihin, pakattiin loput kamat ja kaytiin viela rannalla merta ihailemassa. Sitten aamupalalle ja sen jalkeen lavataksilla satamaan. Taas hieman odoteltiin ja sitten lautan kyytiin. Kaikessa rauhassa siis saavuttiin Trattiin, jossa odoteltiin noin tunti meidan bussin lahtoa. Ihan hyva oli bussi ja nayttivat perati yhden elokuva 6 tunnin matkalla :p

Bangkokiin saavuttiin ihan ajallaan ja kellon ollessa melkein 18.30 saavuttiin tanne meidan kanttis hotelliin, Wild Orchid Villaan. Kamat nopeesti huoneeseen ja sitten syomaan hotellin alakerrssa sijaitsevaan ravintolaan. Kumpainenkin otti ihan perus thai-sapuskaa. Siitapa sitten jatkettiin hetken paasta tuohon 2 minuutin kavelymatkan paassa sijaitsevalle Khao San Roadille. Tarkoitus oli tehda ostoksia, mutta kumpikin oltiin melko uupuneita bussimatkasta ja ollaan ehka 20 kertaa kayty ko. kadulla, joten ei ollut suurta intoa tehda ostoksia. Toista se on sitten huomenna kun meinataan herata aamulla aikaisin niille 15 000 kojun viikonloppumarkkinoille. Sielta sitten toivottavasti mukaan lahtee osa tuliaisista :) Sitten varmaan shoppaillaan naissa Bangkokin suurimmissa ostoskeskuksissa.

Mutta siis, nyt suihkuun, nukkumaan ja Perttu valmistautumaan henkisesti huomiseen :)

Paiva 69: Viimeista viedaan Ko Changilla...

Eli viimeista paivaa ollaan vietetty rauhallisissa merkeissa talla Ko Changin paratiisisaarella. Suomessa siis tosiaan on itsenaisyyspaiva ja taalla taytti kuningas eilen 80v. Kovat oli karkelot kun viinan myynti oli kielletty joka ravintolassa ja kaupassa :)

Kun noustiin ylos aamulla (ja syotiin runsas ja ennenkaikkea ilmainen aamiainen) niin paatettiin heti kattelyssa etta skootterista ei luovuta viela tanaan, vaan vuokrattiin se toiseksikin paivaksi. Huristeltiin sitten tuota saaren itapuolta ympari, missa ei viela oltu kayty. Maisemat oli paikoitellen sanoinkuvaamattoman hengityksensalpaavia, niin sanoekseni. Tiekin oli inhimillisempi ja vahemman mutkaisempi kuin taalla lansipuolella. Iltapaiva meni Heidin toiveiden mukaisesti: rannalla maatessa ja uiskennellessa. Lampoa ja merituulta tulee kylla varmasti Suomessa ikava, taalla kun +20 astetta tuntuu jo pirun viilealta.

Illansuussa makselin huoneen vuokran kuluneelta viikolta ja saatiin pieni alennuskin. Palauttelin myos skootterin ja varasin puhelimitse meille paikat huomiseen Bangkokin bussiin. Bussimatkahan kestaa taas sen kuutisen tuntia, mutta se onkin sitten kotimatkan lisaksi viimeinen pitempi matka talla reissulla, luojan kiitos siita. Tien paalla ollaan oltu reissun aikana yhteensa varmaankin aika monta vuorokautta, joten ajatus paikallaan olosta tuntuu vaihteeksi aika houkuttelevalta...Kun istuttiin rannalla ja syotiin illallista, muisteltiin kotia ja kaikkia niita asioita mita ikava on. Koti-ikavaa ei ainakaan helpottanut tieto siita, etta kotona olisi tuoreita karjalanpiirakoita ja paistia. No, kohtahan niista paastaan nauttimaan.

Nyt lahdetaan kuitenkin hotellin suuntaan ja pakkaillaan vahan kamoja valmiiksi. Huomenna lahtee lautta saarelta klo 10.30 ja bussi klo 12.00...Bangkokissa pitaisi olla puoli kuuden aikoihin. Mutta sen kummemmitta juoruitta, viela seuraavaan kertaan!

Ja Hyvaa Itsenaisyyspaivaa!

Paiva 68: Ko Chang

Ko Chang on ihana paikka ja tanaan oli ihana paiva :) Aamulla herattiin joskus puol kymmenen aikoihin ja mentiin siita melkeinpa suoraan hotellin aamupalalle. Huoneen hintaan sisaltyy aamupala ja se tarkoittaa siis sita, etta saadaan tilata aamupala listalta mita vaan ilmatteeks :) Siis kun siina meidan hotellin yhetydessa on myos sellanen teksasilaistyyppinen UUSI ravintola, niin tilataan siita ruokalistalta se aamupala....Ei paha tarjous, kun normaalisti huoneen hintaan sisaltyva aamupala on ollut vaan paahtoleipaa ja teeta tai kahvia. Syotiin sitten ihan tukevat aamupalat ja lahdettiin metsastamaan 100 metrin paahan skootteria. Vuokrattiin skootteri paivaksi kayttoomme hintaan 200 bahtia, eli siis 4 euroa.

Sitten muutaman tunnin ajan ajeltiin saaren lansi puolta aina saaren etela osaan asti ja tietysti takaisin. Matkaa tuli yhteensa noin 40 kilometria. Tiet lantisella puolella on paljon makisempia, kuin itaisella puolella. Vahan valia on melko jyrkkia ja aika tiukkoja mutkia ja makia. Monta kertaa ajateltiin, ettei tuo skootteri jaksa kyydittaa meita kahta ylos isoja makia, mutta niinpa se vain jaksoi. Tosi kauniita maisemia ja luonto on vihreaa koko ajan, joten mikas siina on ajellessa. Loydettiin muuten aivan ihana ranta, jossa ei paljon edes turisteja ollut :) Oikeesti, koko matkan ajan on ollut sellainen pieni toive tuolla pienessa mielessa, etta vahanko olisi hienoa jos saisi viettaa aikaa autiolla rannalla. No taman paivan ranta kylla melkeinpa vastasi toivetta. Loydettiin sellanen syrjemmassa oleva ranta, jossa oli ravintola ja baari. Paikalla oli myos muita ihmisia, jotka oli myos saapuneet paikalle omilla mopoillaan. Siita sitten lahdettiin rantaa pitkin kavelemaan ja ei edes tarvinnut pitkalle kavella kun loytyi sellainen kohta, jossa ei paljon muita nakynyt. Kaytiin uimassa ja otettiin arskaa seka tietysti valokuvia :) Tunti viihdyttiin paikallaan ja sen jalkeen lahdettiin jatkamaan matkaa takaisin pain. Pysahdyttiin viela ottamaan muutama kuva tosi hienolta nakoala paikalta ja sitten takaisin hotellille.

Hotellilla Perttu jai lepailemaan huoneeseen hetkeksi ja mina suuntasin viela rannalle. Sitten kello laheni jo puoli neljaa ja oli paivan ensimmaisen aterian vuoro. Ruokapaikaksi valittiin rannalla sijaitseva rafla. Perttu otti thai-ruokaa ja mina tonnikalasalaatin. Harmi vain, etta Pertulle teki todella pahaa nahda tonnikalaa ja salaattia asken pitamansa taudin jalkeen, joten hanelle jai sitten ruoka syomatta :( No, tuossa asken kaytiin syomassa meidan hotellin omassa ravintolassa, joka siis on puhtaasti pihvi painotteinen, ja Perttu otti tietysti jonkun pihvin sinihomejuustokastikkeella ja perunoilla :) Itse soin joitain juustojuttuja ja jalapeno salaattia. Jalkkariksi otettiin pari jaatelopalloa...

Tanaan on muuten Kuninkaan syntymapaiva ja se tarkoittaa taalla sita, etta alkoholia ei anniskella tana paivana missaan ravintolassa. Eli siis kaikki baarit on myos kiinni, mutta ne voivat avata ovensa heti klo 24.00 jalkeen jos haluavat. Tanaan kaydaan siis aikaisin nukkumaan ja huomenna olisi tarkoitus lahtea uudelleen kiertelemaan saarta skootterilla. Meinattiin aluksi kayda vierailemassa lahi saarilla, mutta ehka on kuitenkin parasta vain pysya paikallaan ja nauttia tasta saaresta :)

Kuvia olisi kylla laitettu nettiin, mutta meidan muistitikulla on virus, joten ei oikein onnaa talla hetkella :( Viimeistaan sitten viikon paasta laitetaan kun ollaan takas Suomessa :p Kiva tulla kotiin, mutta jo nyt tuntuu haikeelta pelkka ajatuskin jattaa Thaimaa taakseen...

Paiva 67: Ko Chang

Perttu voi jo paremmin, eli ei ole enaa suurta hataa. Aamulla oli ollut olo jo paljon parempi ja laakari sanoi, etta jos pystyy aamupalan syomaan ilman etta tarvitsee lahtea vessaan, niin saa lahtea pois sairaalasta. Ja niinhan siina sitten kavi, etta mina menin sairaalaan heti aamusta, odoteltiin reippaan tunnin verran, maksettiin laakarissa kaynti ja sitten lahdettiin hotellille. Sairaalareissu tuli nyt odotettua kalliimmaksi, koska kyseessa oli yksityinen sairaala. Onneksi sairaala sijaitsee meidan hotellista noin 2 kilometrin paassa ja on siis kansainvalinen sairaala, eli siella puhutaan englantia. Saaren toisella puolella on myos sairaala, mutta kasittaakseni siella ei juurikaan englantia puhuta ? eli parempi nain, vaikka tulikin kalliiksi. Ja onhan meilla tietysti matkavakuutus, jonka pitaisi siis korvata kaikki nama kulut. Yhteensa Pertun sairaala reissu tuli maksamaan 25, 000 bahtia, eli noin 500 euroa. Hyva sairaala, puhtaat tilat, mukava henkilokunta ja ennen kaikkea Perttu terveempana, se on kuitenkin kaikista tarkeinta.

Ennen puolta paivaa siis oltiin takaisin hotellilla ja siina sitten lepailtiin hetkinen. Perttu jai viela nukkumaan huoneeseen ja mina suuntasin 50 metrin paassa sijaitsevalle rannalle. Ranta on muuten ehka paras tahan mennessa, jos ei oteta huomioon Phi Phi Lehin MaYaBayta :) Vaikka tama on saaren vilkkain ranta, niin silti ihmisia ei ole liikaa. Mielestani mikaan suomalainen matkanjarjestaja ei tee tanne lomamatkoja ja ei ehka tarvitse tehdakaan. Hyva vaan jos saavat paikan pidettya vahemman turistisena. Jos tanne haluaa kuitenkin tulla, mita suosittelen nyt jokaiselle Thaimaan matkaa suunnittelevalle, niin se on todella helppoa. Ottaa vaan lennot Bangkokiin ja Bangkokista sitten bussilla tanne :) Ihmiset on tahan mennessa ollut myos ehka ystavallisempia, kuin muilla saarilla. Muuten puheen ollen thaimaalaisten ystavallisyydesta, ollaan Pertun kanssa sita mielta, etta asia on liian yliarvostettua. Ihmiset ei todellakaan aina ole ystavallisia saati jaksavat sitten hymyilla ravintoloissa, mika on kuitenkin mielestani kaikkein tarkein ele. Monessa ihan kivassa raflassa ei ole saanut hymya tai kiitosta takaisin jos on vaikka jattanyt pienta tippia. Onko syyna sitten liian pitkat tyopaivat (nahtiin esim. Ko Sametilla tarjoilijoiden tekevan yli 10 tuntisia paivia), huono palkka (keskimaarainen palkka 300 bahtia (6 euroa) per paiva) vai eiko ihmiset oikeasti vaan tykkaa meista turisteista niin paljon.

Kylla on Thaimaalla paljon kehitettavaa viela tuon turismin suhteen. Tietysti tavan pakettimatkalaiset eivat ehka nae niita Thaimaan huonoja puolia niin helposti jos pysyy vain tietylla paikalla loman ajan ja tekee matkanjarjestajan retkia. Mutta siis, Ko Chang vaikuttaa erittain mukavalta paikalta :) Oleilin rannalla pari tuntia, kavin syomassa rannalla sijaitsevassa ravintolassa paivan ensimmaisen ruoan ja sitten menin takaisin Pertun luo. Perttu kavi ihan minuutin oleilemassa rannalla, mutta ilma oli liian kuuma hanella. Meni takaisin huoneeseen lepailemaan ja on siella lepailemassa parasta aikaa. Kohta pitaa kuitenkin lahtea syomaan herran jotain kevytta. Soppa taitaa olla tanaan ruokalistalla :)

Kirjoitellaan taas varmaan huomenna lisaa...ai niin, kerroinko jo, etta Ko Chang on TOSI mukava paikka ;)

Paiva 66: Bangkok - Ko Chang

Eilinen paiva oltiin siis ihan rennosti. Kaytiin illalla vahan kiertelemassa Khao San Roadilla ja siina samalla nautittiin parit oluet. Aikaisin nukkumaan, silla tanaan piti aamulla herata jo ennen kello seitsemaa.

Ihan hyvissa voimin ja ajoissa herattiin, syotiin aamupalaksi tonnikalavoileivat ja sitten meidat jo haettiinkin Ko Changin -saarelle menevaan bussiin. Bussi oli ihan ok. Matkan kesto oli 6,5 tuntia (mukana myos lauttamatka) ja valissa tehtiin yksi pysahdys. Vastoinkaymiset alkoi sitten heti kun paastiin lautalle. Pertun olo huonontui yks kaks ja mahataudin poikasta alkoi olla mahassa. Siita kun sitten selviydyttiin saarelle niin taksilla mentiin lahimmalle rannalle ja mentiin heti lahimpaan hotelliin. Hotelli on vasta avattu Buffalo Bill, ja melko hintava. Yksi yo maksaa huoneessa 1700 bahtia, eli reilut 30 euroa. Mutta ei haluttu riskeerata pertun terveytta ja lahtea etsimaan halvempaa, joten jaatiin siis tahan. Muutaman tunnin sisalla Pertun olo kuitenkin huononi entisestaan ja alkoi tuntua, etta koko mies kuivuu kasaan. Ripulointia ja oksentelua, eika tule mitaan muuta enaa kuin vain vetta.

Soitettiin siis sairaalaan ja lahivakuutukseen ja lopuksi tilattiin kyyti parin kilometrin paassa sijaitsevaan kansainvaliselle klinikalla. Vakuutuksen pitaisi siis korvata kaikki, joten ei syyta huoleen. Ambulanssilla sairaalaan ja siita sitten Perttu tutkittavaksi. Ottivat verikokeet ja kyselivat kysymyksia. Mukana oli kaksi tosi mukavaa sairaanhoitajaa ja laakarina ihan patevan tuntuinen mies. Muutenkin sairaala vaikuttaa siistilta ja hyvalta paikalta. Laakari totesi, etta Pertulla on joku bakteeri veressa ja antibiooteilla sita sitten hoidetaan. Tiputukseenkin herra joutui ensimmaista kertaa elamassaan. Antoivat viela unilaaketta, etta varmasti saa levattya kunnolla. Itse paasin sitten ambulanssin kyydissa takaisin hotellille, joten ei tarvinnut etsia taksia. Saarella taksit on todella kalliita, koska tietty matka yleensa jaetaan useamman kyydissa olijan kesken. Taksimatkat on siis kontta summia ja niista ei oikein voi tinkia, vaikka olisikin yksin matkustamassa.

Perttu siis on ainakin taman yon sairaalassa ja huomenna heti aamulla menen hanta sinne sitten katsomaan. Muuten paikkana Ko Chang vaikuttaa todella mukavalta. Pakko sen verran sanoa, etta tasta nykyisesta huoneesta on merinakoala ja tamaniltainen auringonlasku oli aika upea :) Mutta huomenna on pakko muuttaa johonkin halvempaan ja eksoottisempaan, eli siis elelemaan suloisten gekkojen kanssa :)

Huomenna taas lisaa...

Paivat 64 ja 65: Chiang Mai -> Bangkok

Viimeinen paiva Chiang Maissa meni ihan mukavasti, latailtiin akkuja ja nukuttiin pitkaan. Syotiin pariin otteeseen ja kierreltiin vahan syrjakujien putiikkeja. Heidille tarttui mukaan pari huivia, yhteishintaan 2e. Tarkalleen sama huivi kuulemma maksaa Vero Modassa 16e. No, kuitenkin, juna lahti asemalta 16.30 ja kerettiin tuk-tukilla paikalle ihan hyvissa ajoin.

Siina sitten muutama minuutti aikataulusta myohassa lahdettiin liikeneteseen ja kerettiinkin tuksutella joku puolitoista tuntia, kunnes junan kone levisi ja ilmeisesti tilasivat uuden veturin. Kaikenlisaksi meidan makuupaikat oli aivan vaunun paassa, oven vieressa...ja ovi oli rikki joten melu oli melkoinen. Kaikesta huolimatta saatiin kuitenkin unta jollain tapaa ja herailtiin siina seitseman-kahdeksan aikoihin. Junan piti saapua 3 tuntia myohassa Bangkokiin, eli noin 9.30. Saavuttiin kuitenkin perille klo 11.15 kun alkuperainen aika oli 06.30. Eli sellainen vajaa 19 tuntia hurahti junassa. Nalka alkoi loppuajasta kiristaa hermoja mutta nyt ollaan turvallisesti Bangkokin vakiohostellissa ja ruokaakin on mahassa. Nyt pitanee varata vaan huomisen matka Koh Changin saarelle, joka kestanee noin kuutisen tuntia. Siella sitten loikoillaan melkein koko loppuaika....tarkoitus olisi tulla Bangkokiin perjantaina ja suunnata kohti Suomea sunnuntai-maanantai valisena yona.

Tama paiva menee varmaan toipuessa tuosta suorastaan vittumaisesta junamatkasta, katsoo jos jaksaa jotakin tehda. Mutta nyt suihkuun ja vahan siistiytymaan...