Paiva 67: Ko Chang

Perttu voi jo paremmin, eli ei ole enaa suurta hataa. Aamulla oli ollut olo jo paljon parempi ja laakari sanoi, etta jos pystyy aamupalan syomaan ilman etta tarvitsee lahtea vessaan, niin saa lahtea pois sairaalasta. Ja niinhan siina sitten kavi, etta mina menin sairaalaan heti aamusta, odoteltiin reippaan tunnin verran, maksettiin laakarissa kaynti ja sitten lahdettiin hotellille. Sairaalareissu tuli nyt odotettua kalliimmaksi, koska kyseessa oli yksityinen sairaala. Onneksi sairaala sijaitsee meidan hotellista noin 2 kilometrin paassa ja on siis kansainvalinen sairaala, eli siella puhutaan englantia. Saaren toisella puolella on myos sairaala, mutta kasittaakseni siella ei juurikaan englantia puhuta ? eli parempi nain, vaikka tulikin kalliiksi. Ja onhan meilla tietysti matkavakuutus, jonka pitaisi siis korvata kaikki nama kulut. Yhteensa Pertun sairaala reissu tuli maksamaan 25, 000 bahtia, eli noin 500 euroa. Hyva sairaala, puhtaat tilat, mukava henkilokunta ja ennen kaikkea Perttu terveempana, se on kuitenkin kaikista tarkeinta.

Ennen puolta paivaa siis oltiin takaisin hotellilla ja siina sitten lepailtiin hetkinen. Perttu jai viela nukkumaan huoneeseen ja mina suuntasin 50 metrin paassa sijaitsevalle rannalle. Ranta on muuten ehka paras tahan mennessa, jos ei oteta huomioon Phi Phi Lehin MaYaBayta :) Vaikka tama on saaren vilkkain ranta, niin silti ihmisia ei ole liikaa. Mielestani mikaan suomalainen matkanjarjestaja ei tee tanne lomamatkoja ja ei ehka tarvitse tehdakaan. Hyva vaan jos saavat paikan pidettya vahemman turistisena. Jos tanne haluaa kuitenkin tulla, mita suosittelen nyt jokaiselle Thaimaan matkaa suunnittelevalle, niin se on todella helppoa. Ottaa vaan lennot Bangkokiin ja Bangkokista sitten bussilla tanne :) Ihmiset on tahan mennessa ollut myos ehka ystavallisempia, kuin muilla saarilla. Muuten puheen ollen thaimaalaisten ystavallisyydesta, ollaan Pertun kanssa sita mielta, etta asia on liian yliarvostettua. Ihmiset ei todellakaan aina ole ystavallisia saati jaksavat sitten hymyilla ravintoloissa, mika on kuitenkin mielestani kaikkein tarkein ele. Monessa ihan kivassa raflassa ei ole saanut hymya tai kiitosta takaisin jos on vaikka jattanyt pienta tippia. Onko syyna sitten liian pitkat tyopaivat (nahtiin esim. Ko Sametilla tarjoilijoiden tekevan yli 10 tuntisia paivia), huono palkka (keskimaarainen palkka 300 bahtia (6 euroa) per paiva) vai eiko ihmiset oikeasti vaan tykkaa meista turisteista niin paljon.

Kylla on Thaimaalla paljon kehitettavaa viela tuon turismin suhteen. Tietysti tavan pakettimatkalaiset eivat ehka nae niita Thaimaan huonoja puolia niin helposti jos pysyy vain tietylla paikalla loman ajan ja tekee matkanjarjestajan retkia. Mutta siis, Ko Chang vaikuttaa erittain mukavalta paikalta :) Oleilin rannalla pari tuntia, kavin syomassa rannalla sijaitsevassa ravintolassa paivan ensimmaisen ruoan ja sitten menin takaisin Pertun luo. Perttu kavi ihan minuutin oleilemassa rannalla, mutta ilma oli liian kuuma hanella. Meni takaisin huoneeseen lepailemaan ja on siella lepailemassa parasta aikaa. Kohta pitaa kuitenkin lahtea syomaan herran jotain kevytta. Soppa taitaa olla tanaan ruokalistalla :)

Kirjoitellaan taas varmaan huomenna lisaa...ai niin, kerroinko jo, etta Ko Chang on TOSI mukava paikka ;)