Paiva 10 edelleen...

Taas on paiva menny ihan tajuttoman nopsaan. Ulkona sataa talla hetkella kaatamalla vetta ja ukkonenkin taitaa jyrahdella. Ollaan kuitenkin turvassa meidan majapaikassa. Heti kun saatiin itsemme ylos sangysta niin kaytiin syomassa tuossa laheisessa Secret Recipe nimisessa paikassa spagettia :) jalkkariks ihanaa suklaa nami kakkua. Sit mentiin paikallisten tapaan Monoreililla (eli siis tuolla teiden ylapuolella kulkeva kaupunkijuna) KL Centraliin ja kaytiin ostamassa Air Asian toimistosta lentoliput Kota Kinabalulle. Lahto on siis tiistaina klo 11.10 ja liput maksoi kummaltakin yht. 1000 ringgia, eli noin 200 euroa. Ja nama liput on vain yhteen suuntaan :p Onneks on kuitenkin varauduttu tallaisiin kuluihin. Tietenkin jos oltais varattu tarpeeks ajoissa liput, esim. netin kautta Suomessa, niin oltais saatu liput alle 100 eurolla. No naita sattuu. Ei onneks mitaan niin kauheeta kun yks reilaaja tytto Norjasta kertoi eilen, etta sita oli petkutettu, kun oli vaihtanut rahaa. Oli saanu vaarennettya rahaa takaisin ja menetti siina 9000 bahtia, eli 180 euroa. Onneksi kyseiset tapaukset on melko harvinaisia ja matkavakuutus kuulemma korvaa tytolle aiheutuneet tappiot.

Mutta siis takaisin tahan paivaan. Kun olimme varanneet lennot niin otimme taksin Batu-luolille. Taksi maksoi 20 ringgia (4 euroa) ja matkaa noin 13 km. Paikka oli kieltamatta upea ja jossain vaiheessa meinasi ihan hengastya kun kiivettiin ylos nuo kuuluisat 272 askelmaa. Luolan sisalla oli melko valoisaa ja viileaa. Paikka oli tosi korkea ja sielta sai otettua kauniita kuvia. Ihka ensimmaiset apinatkin tuli nahtya :) Siella ne juoksenteli vapaina turistien joukossa, vaikka turisteja ei itseasiassa paljoa ollutkaan. Paikanpaalla oli sitakin enemman hinduja. Jokunen hetki siina meni kun ihasteltiin ymparillemme ja yritettiin saada lahikuvia apinoista. Alastulo ei ollutkaan niin joutuisa kuin ylostulo luolile. Puoleen valiin asti kulku sujui ongelmitta. Ihmiset olivat tosi iloisia ja meita katsottiin sanoisinko suurella mielenkiinnolla. Lapset huutelivat Hello Hello meille ja halusivat katella. Sitten kun kattelit yhta niin jonossa oli kohta 10 muuta. Ihan hassua :) Portaiden alapaassa oli sitten ihan helvetinmoinen tunku ja ei meinattu millaan paasta alas. Ihmiset vain jumi siina ja valilla pitivat kauheaa metelia. 20 askelman alastulo kesti melkein 15 minuuttia. Alas paastyamme kavimme laheisessa kaupassa ja kysyimme, etta oli tanaan jotenkin erikoinen paiva vai miksi ihmisia oli niin paljon. Kavi ilmi, etta Batu Cavesin portailla kuvattiin patkaa johonkin elokuvaan. Ollaan siis erittain suurella todennakoisyydella jossain hinduleffassa :) Matka jatkui erittain kuuman ja tuskallisen portaiden alastulon jalkeen ilmastoituun ja samalla koko Kaakkois-Aasian suurimpaan ostoskeskukseen, Ramjeen time squariin. Siella sitten vierahti taas muutama tunti ja muutama satanen (siis ringgeissa). Mie ostin siis Aivan Ihanan valkoisen paidan (20 euroo, hups), hameen (7 euroo), koruja (5 euroo) ja vyon ( 2 euroo). Perttu oli saastolinjalla ja osti pakolliset housut (oikeasti aidot Reebokit, merkkivaatteet muutenkin jonkin verran halvempia) sita Mt Kota Kinabalua varten (15 euroo). Taa ilta sit ollaan vaan hengaillaan taalla Green Hutissa. Kuulemisiin taas :)