Paiva 57: Bangkok -> Kambodza -> Bangkok

(Kirjoitan eilisesta koska oltiin illalla liian vasyneita kirjoittamaan. Myos kuvia on lisatty matka-albumiin)

Eli aamulla herattiin ajoissa, klo 06.30. Selviydyttiin puolen tunnin sisalla aamupalalle ja vetastiin nopeasti huiviin myslia, jogurttia, munia, pekonia ja muuta perushuttua. Ennen puoli kahdeksaa napattiin taksi ja pyydettiin ajamaan Siam Paragonin eteen, jossa sijaitsee lahin SkyTrain-asema (Skytrain on siis yksi Bangkokin julkisista kulkuvalineista, vahan niinkuin metro, mutta liikkuu liikenteen ylapuolella) ja siita jatkettiin skytrainilla Ekkamain bussiasemalle jossa odotti bussi Kambodzan rajalle. Koska pelattiin varman paalle ja lahdettiin todella ajoissa, oltiin perilla todella ajoissa. Nimittain oli lauantaipaiva ja ruuhkia ei juurikaan ollut, joten samaan matkaan mihin viimeksi meni taksilla puolitoista tuntia, meni nyt 15 minuuttia. Oltiin siis perilla vahan ennen kahdeksaa ja bussi lahti 09.30. No katseltiin vahan ymparillemme, tehtiin tarvittavat paperityot viisumia varten ja ostettiin matkaevasta.

Matkaan paastiin aikataulun mukaisesti. Bussi oli uudenkarhea mukava bussi, jossa naytettiin elokuvia koko matkan ajan, tarjoiltiin lounas jne. Tie ei vaan ollut mikaan mahtava, ilmeisesti nuo itaan suuntautuvat tiet ovat aika vanhaa perua silla valtatietkin on pirun pomppuisia. Onneksi tuli nappailtua matkapahoinvointilaake aamulla. Rajalla kaytiin leimauttamassa passit ulos thaimaasta, odoteltiin 15 minuuttia leimoja Kambodzan puolelta ja takaisin Thaimaahan. Odotellessa ostin verovapaasti pullon finlandiavodkaa, koska hyvia viskeja ei ollut tarjolla. Kaikki oli niin halpaa etta jotain teki mieli ostaa matkan varrelle :) Litran leka maksoi muutaman euron.

Siita sitten sama matka takaisin. Takaisin Bangkokissa oltiin 18.30 ja siita sama matka skytrainilla ja taksilla takaisin hotellille. 'Kotona' oltiin ehka joskus puoli kahdeksan aikoihin. Tessa odotteli meita tassa hostellin alakerrassa olevassa ravintolassa ja syotiin yhdessa paljon odotettua illallista. Siita jatkettiin joen varteen katsomaan paikallisten festivaalia joka on aina marraskuussa tayden kuun aikaan. Juhlan nimi on Loikathong (en tieda kirjoitinko oikein) ja paikalliset laskevat erilaisia kynttiloin ja suitsukkein koristeltuja seppeleita jokeen virran vietavaksi ja nain lahettavat kaikki pahat sanomiset ja syyllisyyden tunteen pois. Oltiin vaan valitettavan myohassa ja seppeleita ei enaa juurikaan nakynyt, mutta laskettiin kaikesta huolimatta omat seppeleet jokeen. Voitte muuten kuvitella miten paljon roskaa tulee kun vaikkapa puoli miljoonaa ihmista laskee tuollaisen seppeleen kaupungin halki kulkevaan jokeen. Mutta eipa tunnu paljon puhtaanapitolaitosta kiinnostavan :) Thaimaalaiset suhtautuvat muutenkin lahes kaikkeen aika hallavalia-asenteella. Esimerkiksi tuon liikenteen suhteen: Jos joku kuninkaallisesta perheesta lahtee liikkeelle, kaikki liikenne pysahtyy. Liikennevalot nayttaa vain punaista ja teiden varsilla olevat tullit ei paasta ketaan lapi. Reitti raivataan ainoastaan kuninkaallisille...ja kukaan ei valita koska nehan on sentaan kuninkaallisia. Liikenne voi olla tuon takia joskus jumissa kolmekin tuntia. 5. joulukuuta onkin kuninkaan syntymapaiva ja liikenne on kuulemma jumissa pari edeltavaa paivaa ja pari sen jalkeista paivaa. Kuningas tayttaa muuten 80 vuotta ja on ollut vallassa yli 60 vuotta, etta tulossa on melkoiset kekkerit.

Tanaan lahdetaan kuitenkin katsomaan Chatuchakin viikonloppumarkkinoita, josta pitaisi loytya yli 15 000 erilaista kojua ja kauppaa...ja kaikkea on kaupan. Kaydaan siis ihmettelemassa mita sielta loytyy :)